tiistai 27. heinäkuuta 2010

Elämä jatkuu.

En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan
Laulaa mummo pysäkillä ja kaipaa kuolemaa
Mä kaipaan bussin valoja kuin kuuta nousevaa
Olen etsimässä valon pisaroita

Tyttö istuu lätäkössä hiekkaa hiuksissaan
se hakkaa muovilapiolla suurta maailmaa
Älä tule paha kakku, älä tule vaan
Anna meille valon pisaroita

Valon pisaroita vasten pimeää
Meille putoaa valon pisaroita
Valon pisaroita kun toivo häviää
Meille putoaa valon pisaroita

Mies tanssii pöydän päällä ylistäen elämää
Sillä vaanii kadunkulmassa jo horisontin pää
Yhdet vielä tarjoilija, sitten lähdetään
Tuokaa pöytään valon pisaroita

Ja rakkaus ei katoa, se muuttaa muotoaan
Kai se ilmestyy kun hiotaan ja seinät maalataan
Niin kuin näkymätön mies se jostain aivastaa
Kadonneita valon pisaroita

Valon pisaroita...


"Ja rakkaus ei katoa, se muuttaa muotoaan." On aika hyvin sanottu. Rakkaus iskää kohtaan ei katoa, se muuttuu kaipaukseksi. Äitikin jatkaa eteenpäin, se on sallittua, jopa oikeutettua. Tuntuu vaan hankalalta ehkä hyväksyä sitä.

Tää viikkoo pitäs jaksaa töitä pakertaa kaheksasta puoli neljään. huh huh... Ei jaksas enää. Jospa vaikka pääsis kassalle huomenna. :))

Ja rakkaus ei katoa, se muuttaa muotoaan
Kai se ilmestyy kun hiotaan ja seinät maalataan

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Itsekkyys.

Toisinaan tulee itsekäs olo. Tuntuu että sitä ajaa koko ajan omaa etuaan... Kunhan vaan itellä menee hyvin, muista viis. Olen aika paska
ihminen.
Kai kaikki on tavallaan itsekkäitä, toiset enemmän, toiset vähemmän.

Kaks päivää on ollu liian hyvä fiilis. Hymy perseessä on kulkenu koko aika. Tjoo.

Kivaa oli alottaa työt maanantaina, kuus tuntia, ILMAN TAUKOJA. Voitte uskoo että selkä oli kipee ja oli nälkä. Ja valivali.

Toisinaan sitä ikävöi ihmisiä jotka on tavallaan tullu vastaan, kulkenu hetken mukana samaa reittiä mutta sitten jatkanu omia reittejään.
Ei etäisyys, ei vuodetkaan
Ei mikään meitä erota.

Mutta silti hiljalleen nekin ihmiset katoaa, ystävyys tavallaan kuihtuu. Niistä ihmisistä tulee tuntemattomia, oli ne sitten kuinka tärkeitä tahansa.
Tai näin miulle käy, hyvinki usein. Liian usein. Aina.

Kestänkö sen mitä vaaditaan?

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Ei hetkeäkään liian aikasin.

Vitutuksen multihuipentuma. Olis ollu kiva lähtee Kuopio rokkiin mutta kaveri teki oharit... Oliki ilosaaressa ja nyt se on perse auki, ja se olis kuitenki se kundikaverisa kanssa siellä. Se siitä tyttöjen reissusta. -.-' Ei sovituista asioista voi mitenkää pitää kiinni. Miehet ennen kavereita.

Tekis mieli vaan huutaa.

Olin eilen Nontun velipuolen häissä. Tuli napattua morsiuskimppu. :DD Pelastin Jossun paineilta. :DD

Nyt se kaveri oliski lähössä... x.x Varmaa siks etten mie suuttuis. x.x'

Tuo yks tollo taas 'kattomassa' jotain elektroniikkalaitetta... Mie saan sitä yhtä perkeleen puhelua odottaa puoleen yöhön ja miun pitäs kaheksalta olla huomenna töissä. Voi venäjä.


Friends will be friends.

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Että mä kelpaan.

Tuulimyllyjä vastaan
täällä taistellaan
Viima hiuksissa viipyy
hetken vaan
Toiset nuorena nukkuu
joskus se pelko uniin kulkeutuu
Sitten sinä oot siinä
silität mun hikistä päätä
joku taika sulla on, sillä:

refrain:
Sinä vain, sinä vain
saat mut luottamaan
meillä on aikaa
Sinä vain, sinä vain, sinä vain
saat mut tuntemaan että mä kelpaan

Kun pyryttää ja pajutkin taipuu
kinosten alle hautautuu.
Täytyy olla lujasta luusta
että selviytyy.

Hangen alla paine kasvaa
kestänkö sen mitä vaaditaan
Rakas, onneks sä oot siinä
silität mun hikistä päätä
joku taika sulla on sillä:

refrain

Että mä kelpaan

Sitten sinä oot siinä
silität mun hikistä päätä
joku taika sulla on, sillä:

refrain

Sinä vain, sinä vain
saat mut taistelemaan
tuulimyllyjä vastaan.

Sinä vain, sinä vain, sinä vain
saat mut nousemaan
läpi hangen ja roudan

läpi hangen ja roudan


Stella - Häävalssi

Voisko paremmin tunnetta kuvata.

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Näitä päiviä.

Taas näitä päiviä kun masennus nostaa päätään jostain tuolta mielen perukoilta. Tekee vaan mieli hautautua peiton alle ja itkee silmät päästä. Eikä jaksa mittään eikä kettään. Haluis vaan olla yksin.

Eieieieieieieiei.

Kolikolla on kaksi puolta. Toisaalta olis parempi jos se ihminen ei koskaan olis tullu miun elämää sotkemaan kuvioita. Mutta toisaalta, ei samanlaista ystävää tule heti vastaan.



Mie halluun pois.

Just gonna stand there and hear me cry, but that's alright because I love the way you lie.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Ei sen ihan niin pitäny mennä.

Ei todellakaan näin.

Vauvakuume tais iskee. Siis sellane pieni mikä tulee ku näkee sellasen pienen ihmisen tai saa tietää että lähipiirissä joku on raskaana.

Viikko pitäis pärjätä reilulla kahella eurolla saldoa nimittäin. On vähän siinä ja siinä. Eiköhän tuo mene kiinni alkuviikosta viimestään.
Yyh. Missä kaikki kaverit. Jossain mökkeilee tai sukulaisissa tai jtn. Äähh.
Ja mie kotona. Jee.


Maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana, ja vaikka mitä luvataan niin toisemme viel hukataan.

torstai 8. heinäkuuta 2010

Keep on pretending.

Osaa olla tylsää.

Kaveripiiriini kuulu ihmisiä jotka jauhaa sitä miten ne aina rakastuu vääriin. Mistä voi tietää kuka on oikee ja kuka väärä, varsinkaa ku ikää on +16v.
Ei kukaan voi päättää kehen rakastuu. Eihän siinä olis mitää logiikkaa. O.o Sit menis sanoo sille kehen on rakastunu et "Päätin rakastua sinuun, päätätkö sinä rakastua minuun?" Joo ei järjen häivää.
Tai sitten kaveri on rakastunu rakastamisen tunteesee. Pakko olla koko ajan joku, ilman miestä ei tuu toimeen.

TUNNUSTAN:
En olis halunnu rakastuu, en olis halunnu rueta seurustelemaa enää peruskoulu-aikana. Mutta niin. Toisin kävi. Seurasin vaan sydäntä ja yritin olla kuuntelematta järjen ääntä. Ja lässynlää.

Oonko mie jotenki tyhmä?

Minnan kanssa taas leffaan kuhan tuo Epäilys tulee!! :))

You're my everything.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Kaverit on yliarvostettuja.

Toisinaan. Kaikkee pitää puhuu... "Joo lähetää kimpalla rannalle kuhan kelit lämpenee!" No kelithän lämpeni, kaverit meni rannalle. Eivät viittiny minuu pyytää mukaa niiku oli sovittu. Hmm. Thanks guys.
Okei, kuulostinpas itsekkäältä. :DD "Kaverit on jossain. ENTÄS MINÄ!" :D Njoo.

Väsyttäs. Tänään hammaslääkäriin tossa puol 1. En halluu!! ://
Oli kyllä viimeks niin hyvä hammaslääkäri että ei ikinä oo ollu niin hyvä.
Mie halluun töihin. Ei jaksa kotona istuu mitää tekemättömänä. :P

Huaah.

Now I can't feel anything.

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Niin se elämä heittää

Yks on otettu taas joukosta pois... Pelottavaa miten kuolema niittää ihmisiä ympäriltä, ihan tuosta noin vaan.

Kumpujaiset, huh hei. Pari pirullista ja stressaavaa päivää. HUOH.

MIE SAIN AIVAN IHANAN MEKON!! Amnam.
Nyt ei tarvii hulehtia ettenkö mahtus mekkoon hää-viikonloppuna. :)

Ei jaksa kirjottaa, ei ees oikee mistää kirjottaa. x.x No tämä siis jääköön tähän.


-Would you hold my hand and never let it go?

torstai 1. heinäkuuta 2010

Angstivartti.

Tää rauhattomuus vain
jäi jälkeen onnestain
Hän mennyt on pois
-Pois mun luota, hyvään suojaan-
Kyynel poskellain
-Mul on ikävä sua-
Hän on mennyt pois.


Istuin nuotion ääressä yksikseen, olikohan toissa päivänä. Sitte se iski. Iskä on kuollu. Vaikka oonhan mie sen tienny jo kohta 9 kuukautta... Yli puol vuotta. Mihin se aika on menny ? Tavallaan isän kuoleman jälkeen on tapahtunu paljon asioita mutta toisaalta kaikki on ollu pysähdyksissä.

Iskän kanssa eläminen ei oikein koskaan ollu ruusuilla tanssimista. Se oli yhtä alamäkee melkein koko ajan... Toisinaan iskän kans oli kivaa, oli kiva jutella, mutta hetkessä se kaikki muuttu yheks helvetiks.

Ne kerrat jotka pakenin, ne kerrat kun otin turpaan, ne kerrat kun piilottelin mustelmia muilta. Ne kerrat jotka riideltiin. Ne kerrat kun uhkasit tappaa.
Silti mie ikävöin sinuu iskä.

Ja itkukshan se meni.

Kotona.

Eilen illalla tulin himaan. 12 tuntia asuntoautossa istumista. Nam... :D
Vähän väsyttää. Oliha se ihan jees reissu. Mie kunnolla repäsin ja ostin itelleni marimekon laukun ja kukkaron. Ei tullu kalliiks ei.

No nyt Jossu ja se jätkänsä on taas yhessä.. Tuuliviiri se jätkä. Siksi häntä nyt kirjoitettaessa kutsuttakoon. En ymmärrä.
Ja spekulointi loppu.

Mie halluun kummin luo Kuopioon. Ja se pikkutyttö. (: Hilpe <3 Kohta 4v sydänten särkijä. Sellane sinisilmäne, vaaleet kiharat hiukset. (: Ai että. Mutta joku ei oikeen tykkää että mie lähen sinne, ainakaa viikoks... :P

It's late now.