sunnuntai 27. joulukuuta 2009

No mene ja tiedä taas.

Ai että minuu nyppii. Ja eikun pahenee vaan. Ja jos pentu käy taas paukuttamassa sillä jääkalikalla noihin tikkaisiin niin menen ja tinttasen! Huoh.

Missähän vaiheessa mie saisin aikaseks hankkia elämän... X.x
En tosiaan oota että se yks tulee tänään käymään, tule kuitenkaa. :P Nojoo ei vittu.

Olo on välillä kun häkkiin lukitulla linnulla. Ahistaa mihinkää et pääse, elämä on niin rajottunutta. Ja karkuun et pääse.

Hieno homma.



Että pitää vituttaa.
--
Kivajuttu ettäjoo. Tässä oottelen... Vissiin turhaan.
Suklaatasuklaatasuklaata. (:
Yksin kotona kun äiti meni töihin, mitähän keksis. :P Kaitpa vaikka leffa.

Tú no me quieres entender.
Nunca decir adiós.

Ei kommentteja: