Niin paljon voi vain yksi sana satuttaa, repiä auki kaikki ne haavat joita ajan mittaan on yritetty parantaa. Kaikkea ei voi, eikä saa sietää. Johonkin raja on vedettävä. Mutta mikä saa ihmisen sanomaan ne sanat jotka eniten satuttaa, ne sanat jotka rikkoo lasin, sen joka vasta on saatu ehjäksi? Kuka sen korjaa? Mene ja tiedä.
Käsitätkö yhtään, miltä tuntuu kun haavat revitään kerta toisensa jälkeen auki, tahtomatta? Sanot ettet halua satuttaa, teet sen kuitenkin, täysin tietämättäsi. Tiedän että mitään et tee tahallasi mutta raja alkaa jo häämöttää. Mitä sitten kun raja on ylitetty ? Kuka sitten sanelee mitä tehdään?
--
Sellasta mättöä tänään. Inspiksen tynkä. Ootan että tulee isompi inspis alkaa kirjottaa lisää.
Kylläpäs sain taas hyvät naurut. :D Suutuin yhelle jätkälle kun sano miulle olevinaan pahasti. "Anteeks. Mie halaisin sinuu mutta kun en kehtaa ku oot varattu niin ei tiiä mistä se siun poikaystävä hyökkää ja antaa turpaan, tosin luulen että se ei kyllä kerkee." <-- :DD Kyllä nauroinn. Ja ade, voi jestas. :D Otti taskusta miun puhelimen. Yritin saada sitä takas, tuloksetta.
Ade: "What's the magic word?"
mie: "PLEEEASE !!"
Ade: "huoh.. :DD"
Kyllä mie sen puhelimen sitte sain pienen anelun jälkeen. :DD
--
No näinhän nää asiat selvitetään. Voi jessus.
Huoh miehet. -.-
I'm not saying it's your fault, although you could've done more.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti