Kyllä ottaa aivoon. Ottaa niin pahasti aivoon että ei edes sanoja löydy.
Tämä on niitä päiviä kun haluis oikeesti asua omassa kämpässä ja olla täysikänen. Mutta ei. Vielä 10kk ja 1 päivä kunnes jälkimmäinen noista on fakta.
Väsyttää, vituttaa, itkettää.
En vain nyt jaksa.
Onneks koulu jatkuu ens viikolla (samoin kun radio) niin saapahan muuta ajateltavaa. Ei aina tarvii miettiä mistä seuraavaks helvetti aukee.
Opetellaan anteeksi antamaan. Ei revitä vanhoja haavoja, ei käännetä veistä haavassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti