On se hyvä kun koulussa jaksaa hymyillä kaikille ja olla ilone. Sit kun kotiin tulee niin kaikki on perseestä ja haluis vaan kauas täältä. Itkettää, tekee mieli huutaa ja heitellä tavaroita.
Kyllä, taidan kärsiä masennuksesta.
Mie en vaan jaksa.
Tunnen itseni täysin arvottomaksi, tuntuu siltä etten kuulu minnekkään, mie oon täysin turha, millään ei oo mitään väliä, mie en luota mihinkää saatikka kehenkää.
Okei. Ehkä otan itseäni niskasta kiinni ja haen apua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti